Tänään oli se viikon odotetuin päivä, treenipäivä! Koko viikko oli harjoiteltu läksynä ollutta kontaktia niin arkipäivän tilanteissa (esim. ruokailussa) kuin irrallisina harjoituksinakin. Lisäksi olemme pitkin viikkoa harjoitellut istumista ja maahanmenoa. Kontakti sujuu mallikkaasti ja istuminenkin menee pelkällä käskyllä. Maahanmeno kaipaa vielä lisätreeniä.
Kun saavuimme treenipaikalle, oli koiralla jo heti alussa ihan eri meininki kuin viime kerralla. Toiset koirat kiinnostivat, mutta Peppi kuitenkin tuli kutsuttaessa ( ja monesti kutsumattakin) hakemaan kontaktia. Treenit aloitettiinkin kontaktiharjoituksella, joka sujui mallikkaasti. Kouluttajan antaessa ohjeita seuraavaan harjoitukseen, Peppi näytti uusia vinkeitä. Se tuijotti minua ja haukkui komentaen. Olen siis kävelevä namiautomaatti 10 viikkoiselle pennulle!!! ;) Mutta parempi näin. Mielestäni on helpompi tarpeen tullen karsia omaa tahtoa, kuin saada epävarmalle/pehmeälle koiralle itseluottamusta.
Uusia harjoituksia oli kaksi: perusasento ja seuraaminen. Ensin harjoiteltiin perusasentoa. Pepin kanssa tätä ei oltu aikaisemmin harjoiteltu. Saatiin kuitenkin tehtyä useampi onnistunut harjoitus ja koira pääsi hommasta hieman jyvälle. Hyvä alku siis!! Itselle tuotti hieman hankaluuksia käsiliike, kun olen aikaisemmat koirat opettanut kiertämään takakautta ja Pepin aion opettaa nyt menemään suoraan sivulle. Kummasti sitä meinaa tehdä samalla kaavalla kuin on tehnyt viimeiset 15 vuotta.
Seuraavaksi harjoiteltiin seuraamista ja tässä kohtaa päästäänkin otsikkoon. Ohjeistus oli seuraava: Ota koira sivulle perusasentoon kontaktiin, ota muutama askel (koira kontaktissa) ja pysähdy, palkkaa perusasennosta. SIIS ANTEEKSI MITÄ!!! Tiedän, että tekniikka se on tämäkin. Itse olen ensimmäisellä koiralla käyttänyt tätä, siis silloin 15 vuotta sitten ja toimihan se, mutta onhan sitä muitakin (mielestäni parempia) tapoja. Ja jos opettaa tällä tekniikalla, olisi suotavaa varmastikkin ensin opettaa ensin kunnolla perusasento, eikä opetella näitä molempia uusina asioita peräkkäin. Tämä treeni meni sekä minulta, että Pepiltä täysin ohi. Johtuen varmastikkin suurelta osin asennevammastani. Kokeilimme kouluttajan mieliksi kerran ja sen jälkeen harjoittelimme perusasentoa.
Hoffin kanssa olen aikanaan lähtenyt tekemään seuraamisharjoituksia liikkeestä. Ihan siis lähtenyt kävelemään reippaasti koira vasemmalla puolella. Kontaktiharjoituksen ansiosta koira hakeutuu melkein luonnostaan kulkemaan oikealle paikalle ( tarvittaessa voi ohjata namilla tai lelulla). Koiran hakeutuessa oikealle paikalle annetaan käsky, otetaan muutoma askel -> kehu ja palkka. Palkka annetaan asiasta, jota harjoitellaan, seuraamisesta. Tämän iltaisessa treeneissä koirat saivat siis palkan vain perusasennosta, eivät seuraamisesta ollenkaan.
Pepin kanssa ajattelin kokeilla imuttamista eli "makkarakädellä ohjaamista". Harjoitusten edetessä makkarakäsi nousee hiljalleen ylemmäs. Luulen, että meillä Pepin kanssa palkka vaihtuu jossakin vaiheessa patukaksi, kun päästään harjoituksissa sen verran pitkälle. Imuttaminen on hyväsi havaittu keino oikean asennon ja paikan oppimiseen seuraamisliikkeessä.
Meitä on moneksi, kouluttajia ja koirakoita. Mikään tekniikka ei ole kaikille sopiva, on siis vain löydettävä omansa monen vaihtoehdon joukosta. Näissäkin treeneissä meillä on useampi kouluttaja, mikä on hyvä asia. Välillä tulee fiilis "Noin mä en ainakaan tee", mutta onneksi ainakin yhtä usein sitä ajattelee "hei, tuohan on kokeilemisen arvoista!". Ja kerrattakoon vielä, vaikka kritisoinkin harjoitusta, en väitä, että tekniikka olisi väärä, en vain halua itse edetä niin. Ja kaikkein suurin kritiikkini kohdistuukin siihen, että nämä kaksi uutta asiaa otettiin peräkkäisinä harjoituksina. Ensin on mielestäni osattava perusasento, ennen kuin voi opettaa seuraamista tällä tekniikalla. Kuulen mielelläni asiasta mielipiteitä ja otan kritiikkiä vastaan!! :)
Harjoitukset loppuivat vauhtiluoksetuloon, se oli vauhdikas ja iloinen lopetus treenille!! En tiedä mitä namia ko. kouluttajalla oli taskussaan, koska suurin osa koirista, Peppi mukaan luettuna, eivät olleet ollenkaan huolissaan poispäin juoksevasta ohjaajasta, koska kouluttajan tasku veti kovasti puoleensa. Kutsuessa Peppi kuitenkin lähti vauhdilla kohti.
Sain Hanna-Marilta lukuvinkin, Salme Mujunen: Tie tottelevaisuusvalioksi. Saapi nähdä tuleeko siitä seuraava raamattuni!? http://personal.inet.fi/yritys/koirataito/tietottelevaisuusvalioksi.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti