Tokoa, tokoa ja tokoa, sekä yhden treenin verran agilitya.. Ei ole tämän viikon säät juurikaan koiraharrastajan mieltä lämmittäneet, eikä kyllä sormiakaan!! Mennyt viikko ollaan harjoiteltu tokoa sekä sisällä, että ulkona, koska koiraa eivät näytä juuri pakkaset haittaavan.. Sisällä ollaan treenattu naksutinjuttuja; ruutua sekä kosketusalustaa ja ulkona lelun kanssa jääviä liikkeitä, nopeita maahanmenoja, sekä seisomaan jäämisiä. Nameja ei ulkotreeneissä juurikaan tarjennut ottaa esiin, reilu 20´c pakkasta, paljaat sormet ja hieman koirankuolaa eivät ole kovin lupaava yhdistelmä. Onneksi Pepin lelupalkkaus on sen verran hyvissä kantimissa, että lelunkin kanssa saa jo hyvät treenit aikaiseksi.
Ohjaajan tämän ja varmasti hyvin monen tulevankin viikon haasteena on luopua kaikenlaisista erilaisista maneereistaan, vartalo- ja käsiavuistaan. Tarvittaisiin varmasti jonkinlainen tanssisali isoine peileineen, jotta näkisi, mitä kaikkia kummallisuuksia sitä tekeekään. Yhtenä kikkana olen käyttänyt tätä kainalosta palkkaamista, siinä ainakin vasen käsi pysyy kurissa ;) Aloitin "kainalopalkkaus"-treenit sellaisilla liikkeillä, jotka koira varmasti osaa pelkästä käskysanasta. Ihan ensimmäisiä kertoja palkkasin heti, kun koira otti kontaktin. Pepille meni homma aika nopeasti jakeluun ja on osoittautunut meille erittäin hyväksi. Omat käsiapuni vähenevät huomattavasti, kun täytyy puristaa kainalossa olevaa lelua, eikä koira tavoittele lelua hyppien, niin kuin taskusta tai kädestä.
Tämän viikon tehotreenin kohteena on ollut maahanmeno. Ulkona olen sekä "vetänyt" koiran maahan lelun kanssa, suurin käsiavuin, tarkoituksena saada maahanmenoista mahdollisemman nopeita, että harjoitellut liikettä ilman käsiapuja tiputtamalla koiralle lelun kainalosta. Seuraamiseen en ole liikettä vielä yhdistänyt, eikä ole aikomuskaan vielä ihan hetkeen. Teen sen vasta sitten lähellä ensimmäisiä kisoja. Uskon, että Peppi oppii kyllä nopeasti koko liikkeen, kun saadaan ensin nämä osat kuntoon, varsinkin se seuraaminen!! Sen verran ollaan kuitenkin menty jo liikkeen suuntaan, että olen välillä ohjannut Pepin leikin lomassa lelulla "oikealle paikalle" ennen käskyä.
Tänä aamuna käytiin pitkästä aikaa myös agilitytreeneissä. Treenien vetäjänä oli Milja Kunnas-grönholm. Perjantai-iltana mieleeni hiipi jo ajatus, että taas sitä on tullut työnnettyä kirsu paikkaan, jonne se ei kuulu. Kaikki muut treeneissä olivat kisavalmiita tai jo kisanneita. Meillä taas ei osata puoliakaan esteistä, ei mennä kontakteja eikä hypätä rimoja, meillä vaan tehdään vauvatreenejä ja pidetään hauskaa. Peppi kuitenkin selvisi valssauksista ja muista kiekuroista kunnialla, nautti kovasti hommasta. Itselläkin tuli hetkeksi ajatus "Jospa sittenkin.."! Onneksi kuitenkin sain automatkalla taottua itselleni hieman järjen hiventä. Nyt panostetaan suunniteman mukaan tokoon ja käydään agitreeneissä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä parantamassa. Katsotaan sitten syksyllä uudestaan, missä mennään. Vauva saa nyt rauhassa kasvaa ja kehittyä!
Toivottavasti pakkaset hieman laantuvat, päästään ihan normaaliin lenkki ja treenikuvioon. Aamulenkkeilyt ovat hieman kärsineet pakkasten myötä, lapset kun eivät ole yhtä pakkasen kestäviä kuin koira!! Olemme sitten iltaisin tehneet yhdistettyjä treeni- ja lenkkireissuja, onneksi löytyy valaistuja kenttiä. Mielummin toki näin, kuin se loska ja kura.. Mainitsin edellisessä tekstissä paksusti voivan Rauhan, nyt on sitten seitsemän pientä punaista putkahtanut maailmaan, käykäähän vilkaisemassa!!! http://www.ainstainin.net/pentuja.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti